LIITON PUHEENJOHTAJA KARI KANTALAINEN Valmiina vastaamaan uusiin haasteisiin
SENIORIT elävät muuttuvassa yhteiskunnassa. Sen on saanut kokea myös senioriliittoa kolme vuotta luotsannut ja uudelle kaudelle valittu Kari Kantalainen. Uusia haasteita syntyy, mutta niihin vain pitää löytää ratkaisut.
Hän pohtii esimerkiksi tekoälyn hyödyntämistä yhtenä järjestötoiminnan kehittämisen työkaluna. Miten yhdistyksissä, piireissä ja liitossa voitaisiin tekoälyn avulla edistää esimerkiksi edunvalvontaa, vahvistaa viestintää, kehittää jäsenpalveluja ja medianlukutaitoa sekä parantaa avustusten hakua?
– Auttaisikohan tekoäly meitä löytämään järjestöön uusia aktiivisia toimijoita? Kari pohtii.
Yhteiskunnan taloustilanne heijastuu myös senioriliittoon.
– Järjestöavustusten supistumiseen tulee varautua sekä suunnitella sopeutustoimia ja vaihtoehtoisia tapoja toiminnan rahoitukseen, Kari toteaa.
Yksi Karin suurista tavoitteista on saada aikaan vanhuspalvelustrategia.
– Meillä on jo lapsille oma strategia, nyt olisi aika myös saada strategia ikääntyneille. Eläkeläisten määrä ja merkitys kasvaa – meitä on jo 1,6 miljoonaa.
Viime vuosina Kansallisen senioriliiton jäsenmäärä on ollut kasvu-uralla, ainoana suurista eläkeläisjärjestöistä.
Kari kehottaa pitämään edelleen saman suunnan. Elämäniloinen toiminta vetää puoleensa ja positiivinen asenne auttaa.
LIITON VARAPUHEENJOHTAJA RAINER HIRVONEN Kootaan iloinen orkesteri
LIITTO, PIIRIT JA YHDISTYKSET soittamaan iloista yhteistä musiikkia, toivoo liiton varapuheenjohtajaksi valittu akaalainen Rainer Hirvonen, joka jo viime kauden toimi hallituksen jäsenenä.
Monipuolisella elämänmyönteisellä toiminnalla kyetään Rainerin mukaan jatkamaan jäsenmäärän kasvu-uralla.
– Kun meillä on houkuttelevaa toimintaa, saamme uusia jäseniä. Uusien jäsenten myötä pystymme vastaamaan myös taloudellisiin haasteisiin paremmin, Rainer toteaa.
– Koska yhteiskunnan rahallinen tuki tulee laskemaan, oma varainhankinta nousee entistä tärkeämmäksi.
Rainer kertoo, että senioriliiton tunnettuus on kasvanut viime vuosina. Se auttaa myös houkuttelemaan uusia jäseniä toimintaan. Mielellään heti eläköityessä. Muutos työelämästä eläkeläiseksi on monelle suuri, ja vaarana on myös passivoituminen, yksinäisyys ja sulkeutuneisuus.
Hän myöntää, että Suomi on varsin suuri ja eri puolilla maata on erilaisia yhdistyksiä. On isoja ja pieniä. Kaikkien yhdistysten ja piirien toiminnan edesauttaminen on koko organisaation yhteinen tehtävä. Liittokokouksessa valittiinkin liiton hallintoelimiin varsin kattavasti edustajia eri alueilta.
LIITON VARAPUHEENJOHTAJA NYKY VANHANEN Tule mukaan ja kokeile
TOINEN KAUSI varapuheenjohtajana alkoi liittokokouksesta Nyky Vanhaselle. Lappeenrantalainen senioriaktiivi määrittelee liiton teeman elämänilon toimeliaisuudeksi ja yhdessäoloksi.
– Ei kannata jäädä neljän seinän sisälle, vaan lähteä rohkeasti kokeilemaan ja kokemaan senioriyhdistyksen toimintaa.
– Uusia jäseniä saa, kun rohkeasti vain kysyy kasvokkain, vaikka koirapuistossa tai jumpparyhmässä.
Jäsenenä pääsee myös osallistumaan korkeatasoiseen koulutustarjontaan, jota liitto ja piirit tarjoavat. Uusia toimijoita aina tarvitaan.
Hän on korostaa myös sitä, miten suuri merkitys senioreilla on yhteiskunnassa ja siksi ikäystävällisyyttä pitäisi voimistaa.
– Toivon, että nuoremmilla päättäjillä olisi totuudenmukaiset käsitykset ikäihmisten merkityksestä. Emme ole rasite vaan voimavara.
– Seniorien aktiivisuus ylläpitää esimerkiksi montaa bussifirmaa ja kulttuurilaitosta.
Nyky kantaa huolta myös hoivapalveluista ja toivoo päätöksenteossa aina inhimillistä otetta. Kaikessa kohtaamisissa on ymmärrettävä toisia ihmisiä. Koulutuksessa ja rekrytoinneissa tämä pitäisi hänen mielestään ottaa huomioon.
LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA ESA ANTTONEN Ikäihmisiä kuunneltava hyvinvointialueilla
VANHUSNEUVOSTOJA kuullaan edelleen hyvin huonosti, sanoo liittovaltuuston puheenjohtaja Esa Anttonen, joka valittiin toiselle toimikaudelleen liittokokouksessa. Hän on myös Kainuun kansallisten seniorien puheenjohtaja ja Oulun senioripiirin piirihallituksen jäsen.
– Vanhusneuvostoille asiat tuodaan usein valmiiksi puituina vain ilmoitusasioina.
Tämän käytännön muuttamiseksi Esa uskoo eläkeläisjärjestöjen yhteistyöllä löytyvän keinoja. Liitto on lisännyt viime aikoina huomiota edunvalvontaan.
Esa kantaa huolta erityisesti pienempien yhdistysten toimintaedellytyksistä.
Hänen mielestään pienempiä yhdistyksiä pitäisi tukea enemmän, jotta ne pystyvät toimimaan. Suomi on laaja ja etäisyydet suuret. Se merkitsee haasteita monelle yhdistykselle suurten asutuskeskusten ulkopuolella.
Nautinnollisen yhdessäolon mahdollistamiseksi kaivataan toimijoita pyörittämään toimintaa, hän toteaa.
– Uusia digitaalista maailmaa hallitsevia jäseniä pitäisi saada mukaan, koska digitalisaatio lisääntyy.
Esa, itsekin kuorolaulajana, näkee kulttuurin voimakkaan merkityksen senioreille yhtenä elämänilon mahdollistajana.
/ "Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan senioriyhdistyksen toimintaa." /
