Historialliset rakennukset tarinoineen ja monipuolinen arkkitehtuuri kiinnostaa aina. Kruunuhaassa Ritarihuoneen puistikossa sijaitsee vuonna 1862 valmistunut arkkitehti G. T. Chiewitzin suunnittelema uusgoottilainen rakennus. Myös rakennuksen kalusto on enimmäkseen tuolta ajalta. Järvenpään kansalliset seniorit vierailivat 16.3.2026 Ritarihuoneella Helsingissä. Runsaat 30 innokasta senioria sai tutustua oppaan johdattelemana rakennuksen historiaan ja käyttötarkoitukseen sekä rakennuksen kiehtovaan tunnelmaan. Vanhat rakennukset eivät aina ole esteettömiä. Vaikka Ritarihuoneellakaan ei ole hissiä, niin rakennuksen matalat portaat ja kaide, josta voi ottaa tarvittaessa tukea helpottavat kulkemista rapuissa.
Ala-aulassa jyhkeä rautaportti avautuu rappukäytävään, jota noustessa katseet kiinnittyvät ylätasanteella oleviin muistotauluihin, joihin on ikuistettu sodissa kaatuneiden aatelisten sankarivainajien nimet.
Toisessa kerroksessa sijaitsevan Valiokuntahuoneen aarteena on isokokoinen R.W. Ekmanin öljymaalaus, missä Keisari Aleksanteri II avaa säätyvaltiopäivät keisarillisen palatsin Valtaistuinsalissa 1863. Siihen on kuvattu tunnistettavina valtiopäiville osallistuneita valtiopäivämiehiä. Maalauksessa parvekkeella naisten seurassa on arvioitu seisovan Aurora Karamsinin. Tämä historiamaalaus on ollut lainassa Ateneumissa, jolloin siitä irrotettiin kehykset, jotta kooltaan 4 x 3 metrinen teos mahtuisi ovesta ulos. Valiokuntahuoneen kauniin värikkäät vaakunoita kuvaavat lasimaalaukset lumoavat katsojat.
Ritarihuoneen suurin tila on 10 metriä korkea, 464 neliömetrinen Täysistuntosali. Katse kiinnittyy suuriin ikkunoihin, kauniisiin parioviin, upeisiin kattokruunuihin ja taidokkaasti kuvioituun lattiaan. Avaran salin seinillä on aatelisvaakunat, joista mainittakoon Mannerheimin kreivillisen ja vapaaherrallisen sukuhaaran vaakunat. Osa vaakunoista on kuulunut jo sammuneille suvuille ja merkitty ristillä. Eri aatelisarvoja edustavia sukuja on yhteensä 357 ja ne on numeroitu merkitsemisjärjestyksessä. Salin tyylikkäät tuolit on nimetty ja numeroitu aatelissukujen mukaan. Maamme aatelistolla ei nykyään ole etuoikeuksia. Ritarihuonejärjestyksen mukaisesti aatelisto kokoontuu joka kolmas vuosi aateliskokoukseen. Suomen Ritarihuone julkaisee Aateliskalenteria.
Suuren Täysistuntosalin vieressä sijaitsee Johtokunnan huone, missä on muotokuvia suomalaisista maamarsalkoista. Maamarsalkka johti valtiopäivämiesten kulkuetta valtionpäivien avajais- ja päättäjäisseremonioissa. Hän johti myös tarvittaessa puhetta valtiopäivien yleisistunnossa. Maamarsalkan tärkein arvomerkki oli maamarsalkan sauva. Ensimmäinen suomalainen maamarsalkka oli vapaaherra Robert Wilhelm de Geer. Johtokunnan huonetta käytetään nykyään myös tapahtumien kattaus- ja tarjoilutilana. Tilasta johtaa ovi pieneen Maamarsalkan huoneeseen, johon kurkistamalla voi ihailla yli 30 puulajista tehtyä lattiaa.
Vierailu Ritarihuoneella jätti muistoihin arvokasta ja uutta tietoa historiastamme.