Suomen ensimmäisen Kansallisen Eläkeläisseuran syntysanat lausuttiin Lahdessa

MAANANTAINA, syyskuun 6. päivänä 1971 saapui Lahden Kansalliskerhon huoneistoon kahdeksan henkilöä keskustelemaan eläkeläisyhdistyksen perustamisesta.

Kokouskutsun oli lähettänyt toimitusjohtaja Totti G. Totti saatuaan Kansallisen Kokoomuksen piirijärjestöltä kehoituksen ryhtyä toimenpiteisiin kokoomusta kannattavien eläkeläisten oman yhdistystoiminnan aloittamiseksi.

Vuonna 1961 vahvistetun Työntekijäin eläkelain ja sitä täydentäneiden uudistusten myötä eläkeläiset oli alettu nähdä yhteiskunnassa omana erityisryhmänään. Oli syntynyt sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittäviä järjestäytyneitä ryhmiä, jotka olivat lähes kokonaan vasemmiston käsissä. Se oli alkanut oudoksuttaa kokoomusta kannattavia ja äänestäneitä eläkeläisiä. Myös Kansallisen Kokoomuksen johdossa oli kiinnitetty huomiota vallitsevaan tilanteeseen.

Lahdessa ryhdyttiin ripeästi toimeen ja päätettiin perustaa kokoomukselaisten eläkkeensaajien yhdistys, jonka nimeksi annettiin Lahden Kansallinen Eläkeläisseura. Yhdistysrekisterihakemus jätettiin 9.9.1971 sekä heti perään kaupunginvaltuustolle anomus 2 500 markan toiminta-avustuksen saamiseksi. Pian Lahden jälkeen perustettiin kansalliset eläkeläisseurat Poriin ja Ouluun.

KANSALLISTEN eläkeläisseurojen valtakunnalliseksi yhdyssiteeksi perustettiin 10.10.1971 Kansallinen Eläkeläisliitto, jonka perustajajäseniä olivat Lahden, Porin ja Oulun eläkeläisseurat. Liiton johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Väinö P. Kekki Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi Totti G. Totti Lahdesta. Eläkeläisliiton ensimmäinen varsinainen liittokokous pidettiin 21.4.1972 Helsingissä Finlandia-talossa, jossa kokousta johti everstiluutnantti, kamarineuvos KO Knuuttila, Lahdesta hänkin.

Lahtelaiset saivat järjestääkseen toisen liittokokouksen 18.–19. maaliskuuta 1973. Kokouksen viralliseen alkuseremoniaan kuului liiton lipun vihkiminen, jonka toimitti rovasti Väinö Hovila. Kokouksen yhtenä aiheena olivat eläkejärjestelmien epäoikeudenmukaisuudet, jotka kohdistuivat voimakkaimmin perheenemäntiin, yrittäjiin ja sotien veteraaneihin. Ongelmia muodostivat myös eläkkeiden tiukka verotus sekä eläke-etuuksien väheneminen pienistäkin lisäansioista, joten liittokokouksessa päätettiin kiirehtiä eläkejärjestelmien kokonaisuudistusta.

Näin luodataan Lahden senioriyhdistyksen ja senioriliiton alkuvaiheita Leena Sorvalin toimittamassa teoksessa Iloista ikääntymistä — Lahden Kansallisesta Eläkeläisseurasta Lahden kansallisiksi senioreiksi 1971–2021.

Leena Sorvali
Lahden kansalliset seniorit ry

Tämä artikkeli on julkaistu lehdessä 5/2025.

Piditkö artikkelista?