Ikääntyvien äänen pitäisi kuulua nykyistä voimakkaammin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Valtaosa 55–64-vuotiaista suomalaisista torjuu ajatuksen, että eläkeläisten edut otettaisiin liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa. Tiedot käyvät ilmi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU:n tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta.
Ajatusta tukee sekin, että enemmistön mielestä ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina ja että yhteiskunnassamme on paljon ikään perustuvaa syrjintää.
Myös usko eläkejärjestelmään on heikentynyt. Vain joka toinen kyselyyn vastanneista uskoo, että eläkejärjestelmämme tarjoaa kymmenen vuodenkuluttua tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Yhtä moni uumoilee, että eläkkeitä tullaan alentamaan olennaisesti niiden nykyisestä tasosta. Toisaalta oman eläkkeensä tulevaisuuteen monet suhtautuvat luottavaisesti.
Tiedot käyvät ilmi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU:n tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta.
Kyselyn mukaan valtaosa 55–84-vuotiaista odottaa niin valtion ja hyvinvointialueiden kuin kuntienkin ottavan lisää vastuuta iäkkäistä ihmisistä. Enemmistö myös haluaisi patistella niitä vastuun kantamiseen. Selvästi pienempi osa asettaisi lisävastuuta ikääntyville itselleen, puhumattakaan heidän lapsistaan tai muista lähiomaisista. Kansalaisjärjestöille vastuuta vierittäisi vieläkin harvempi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden heikko saavutettavuus koetaan kaikista suurimmaksi ikäihmisten ongelmaksi. Myös eläkkeiden pienuus ja yksinäisyys ovat sitä monille. Ikääntyneiden hoivapalveluiden laatu sekä taloudelliset vaikeudet ovat myös suuria huolenaiheita.
Oma toimintakyky huolestuttaa
Entä mitkä asiat henkilökohtaisella tasolla huolestuttavat? Kyselyn mukaan oma sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen ovat yleisimpiä ikääntymiseen liittyviä pelkoja. Enemmistö 55–84-vuotiaista kertoi pelkäävänsä myös läheisen sairastumista tai sitä, ettei sosiaali- ja terveyspalveluja saa riittävän nopeasti niitä tarvitessaan. Myös epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntyminen yhteiskunnassa pelottaa monia.
Kaksin puolisonsa kanssa asuvat ovat keskimääräistä harvemmin huolestuneita yksinäisyydestä, kun taas läheisen kuolema huolestuttaa heistä keskimääräistä useampaa. Eniten läheisen kuolema kuitenkin pelottaa niitä, jotka asuvat yhdessä puolison ja lasten kanssa.
Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin huolenaiheena on liikuntakyvyn menettäminen. Iäkkäät ihmiset pelkäävät nuorempia enemmän myös sitä, että palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja he jäävät digitalisoituvan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Globaaleista uhkista suomalaisia 55–84-vuotiaita huolestuttaa erityisesti maailman jakautuminen suurvaltojen etupiireihin. Myös ilmastonmuutos ja luontokato ovat huolenaiheita enemmistölle. Joka toinen ikäryhmään kuuluva on vähintään melko huolissaan siitä, että Suomi joutuisi vieraan vallan hyökkäyksen kohteeksi. Se kuitenkin huolestuttaa tällä hetkellä jonkin verran pienempää joukkoa kuin vielä kolme vuotta sitten.
Iloa hyvästä terveydestä ja ihmissuhteista
Kun kysyttiin ensisijaisia onnenlähteitä, kaksi asiaa nousi kyselyssä ylitse muiden: Hyvä terveys ja toimivat ihmissuhteet. Monella onnentunne liittyy myös kiinnostaviin harrastuksiin, rentoutumiseen, lepäämiseen tai luontoon.
Hyvä toimeentulo kuuluu keskeisimpien onnen osatekijöiden joukkoon vain joka viidennellä.
Kyky toimia digitaalisesti lisää tyytyväisyyttä elämään. Se, että kokee hallitsevansa digitaalisen maailman työkaluja, heijastuu tyytyväisyyteen. Se tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää aktiivisesti erilaisia internetiä hyödyntäviä sovelluksia.
55–84-vuotiaat ovatkin ahkeria älylaitteiden käyttäjiä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä omistaa älypuhelimen, ja lähes kaikki sellaisen omistavat käyttävät sitä päivittäin.
Älylaitteita ei vain käytetä usein, vaan myös moniin tarkoituksiin. Yhdeksän kymmenestä hoitaa pankkiasioitaan älylaitteiden avulla. Melkein yhtä moni hyödyntää niitä tiedonhankinnassa, seuraa niiden kautta mediaa tai käyttää niitä yhteydenpitoon. Useampi kuin kaksi kolmesta hoitaa myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioimisiaan älylaitteilla ja melkein yhtä moni käyttää niillä myös viranomaisten verkkopalveluita.
Valtaenemmistö 55–84-vuotiaista kokee osaavansa käyttää tietokonetta ja älylaitteita vähintään kohtuullisesti. Joka viides vastaaja kokee kuitenkin omaavansa melko huonot tiedot älylaitteista. Seitsemän prosenttia kertoi tuntevansa niitä erittäin huonosti. Iäkkäiden henkilöiden digituelle on siis tarvetta jatkossakin.
