Millaisissa asioissa tekoäly voi olla avuksi – ja tarvitseeko sitä pelätä?
Digiopettaja Kari Ylikylä on opastanut ja kurssittanut senioreita tekoälyn käyttöön jo useita vuosia. Hänen mielestään tekoäly on ikääntyvälle suuri mahdollisuus eikä sen käyttäminen ole lainkaan hankalaa.
– Jos osaat puhua tai lukea, niin osaat käyttää tekoälyä.
Ylikylä luettelee esimerkkejä, minkälaisissa tilanteissa tekoälyä kannattaa hyödyntää. Hän mainitsee muun muassa erilaiset osto- ja hintavertailutilanteet.
– Voit kirjoittaa, että haluat ostaa uuden kahvinkeittimen, joka saa maksaa näin paljon – hae minulle vaihtoehdot. Tekoäly etsii vaihtoehdot, ja sen jälkeen se tekee halutessasi tilauksen verkkokaupasta. Sinun ei tarvitse kuin maksaa, Ylikylä kertoo.
Samaan tapaan tekoälyä voi pyytää suunnittelemaan viikon ruoka- ja ostoslistan halutussa budjetissa tai vaikkapa lomamatkan lentoineen ja hotelleineen. Ylikylä on puolisonsa omaishoitaja ja käyttää itse tekoälyä keskusteluapuna myös omaishoitotilanteissa eteen tulevissa ongelmissa.
– Tekoälyä voi käyttää minun mielestäni ihan mihin tahansa. En näe sellaista asiaa, mihin sitä ei voisi käyttää, Ylikylä sanoo.
/ "”Tekoäly voi olla avuksi tilanteessa, jossa muuta tukea ei ole tarjolla.”" /
Tekoälyn kehitystä on vaikeaa ennustaa.
Näin sanoo futuristi Perttu Pölönen, joka tutkii työkseen tulevaisuutta. Hän luennoi tekoälystä ja on kirjoittanut aiheesta kirjoja. Pölösen tavoitteena on haastaa ihmisiä ajattelemaan tulevaisuutta ja varautumaan siihen.
Pölönen sanoo, että tekoälyn kehittämisessä edetään tällä hetkellä niin nopeasti, että jopa alan huipputekijöiden on hankalaa arvioida, missä ollaan menossa ja mitä ollaan rakentamassa.
– Yleisellä tasolla tunnelin päässä näkyy, että maailmassa on yksi keskeinen, lähestulkoon kaikkeen pystyvä entiteetti. Voidaan spekuloida, millaista elämä sellaisessa maailmassa on. Mutta on hyvin kiinnostavaa olla elossa nyt. Ajatellaan vaikkapa kielimalleja. Käytännössä tuhansia vuosia vain ihminen on kyennyt käyttämään kieltä, ja nyt meillä on tekoäly, joka osaa tuottaa ja kehittää kieltä. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa tajuamme, että 2020-luvulla kieli karkasi ihmisen hallusta pois, meillä ei ole siihen enää yksinoikeutta, Pölönen sanoo.
Pölönen miettii, voiko tekoälyn käytön arkipäiväistyminen aiheuttaa globaalin luottamuksen heikkenemisen – tilanteen, jossa ihmiset ovat jatkuvasti skeptisiä ja kyseenalaistavat kaiken.
– Luottamuksen heikkeneminen vaikuttaa moneen. On kiinnostavaa pohtia, mikä johtaa mihin, Pölönen sanoo.
Tekoäly ei korvaa toista ihmistä.
Se voi kuitenkin olla suureksi avuksi tilanteessa, jossa muuta tukea ei ole tarjolla.
– Eräs nainen tuli kertomaan, että hänen äitinsä oli kuollut edellisellä viikolla. Nainen sanoi, että tekoäly oli ollut tilanteessa korvaamaton apu. Kun keskellä yöllä on todella paha olla mutta ei voi soittaa kenellekään, niin tekoälylle voi puhua. Tekoäly kuuntelee ja antaa joitakin vastauksia. Joidenkin ihmisten voi myös olla helpompaa kertoa huolistaan koneelle, Pölönen sanoo.
Joskus tekoälyn käyttöön saattaa liittyä eettisiä ongelmia. Pölönen kertoo esimerkin.
– Tekoälyllä voidaan tehdä kopioita ihmisten äänistä. Muistisairaan läheisen kanssa on kivaa jutella muutaman kerran päivässä, mutta entä sitten, kun puheluita alkaa tulla suuria määriä. Voisiko tekoäly vastata osaan niistä tutun ihmisen äänellä? Onko muistisairaan mummon etu, että hän voi soittaa läheisilleen vaikka sata kertaa päivässä ja läheiset eivät kuormitu, vai onko väärin huijata muistisairasta mummoa? Pölönen pohtii.
Pölönen miettii myös ihmisten valinnanvapautta digitalisoituvassa maailmassa. Palvelut muuttuvat sähköisiksi, ja ihmisten täytyy niitä käyttääkseen hankkia älylaite, halusivatpa he tai eivät.
– Isossa kuvassa digitalisoituminen on ehdottomasti hyvä vaihtoehto, mutta se luo myös eriarvoisuutta. Pitäisi pyrkiä siihen, että uusi teknologia ei repäise tilannetta pahempaan suuntaan vaan että kaikki pysyvät kelkassa. Tätä voi olla mahdotonta tehdä täydellisesti, mutta täytyy lähteä liikkeelle, ettei tekoäly jää vain harvojen etuoikeudeksi.
Pölönen kehottaa olemaan kärsivällinen tekoälyn ja siihen pohjautuvien järjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton suhteen. Hän muistuttaa, että harva asia onnistuu täydellisesti ensiyrittämällä.
Tekoäly ei saisi lisätä eriarvoisuutta.
Siihen yhteiskunnassa pitäisi sekä Ylikylän että Pölösen mielestä panostaa nykyistä vahvemmin. Molemmat pitävät avainasiana koulutusta.
– Emme voi odottaa, että jokainen opettelee tarvittavat taidot itsekseen, vaan meillä pitäisi olla rakenteellisesti järjestettyä koulutusta, Pölönen sanoo.
Ylikylä painottaa, että kyseessä on yksinkertainen ja edullisesti järjestettävissä oleva asia.
– Nämä eivät ole kalliita juttuja. On kiinni vain siitä, että aletaan tehdä, Ylikylä toteaa.
Digitaalisten palveluiden ulkopuolelle jääminen – tai jättäytyminen – aiheuttaa ihmiselle pahimmillaan syrjäytymisriskin. Ylikylä sanoo, että kyse on myös yksilön omasta valinnasta.
– Koko ajan ei voi syyttää yhteiskuntaa siitä, että jäät jälkeen digiasioissa. Pitää rohkaista itseä.
Tekoälyä huijausten pelossa vältteleville Ylikylä antaa pari yksinkertaista neuvoa. – Ensinnäkin pitää ehdottomasti välttää epämääräisiä verkkosivustoja. Toinen on se, että jos sinulle lähetetään sähköposti, josta olet epävarma, niin älä avaa sitä. Voit kopioida sähköpostin osoiterivin ja pyytää tekoälyä tarkistamaan, mistä viesti on tullut. Huijauksia ei varmasti pystytä koskaan kokonaan estämään, mutta tässäkin voi nimenomaan hyödyntää tekoälyä, Ylikylä sanoo.
