Usko kansalaisten yhdenvertaisuuteen koetuksella

Julkisessa keskustelussa ovat yleistyneet eläkeläisiä syyttävät tai vähättelevät äänenpainot. Ikääntymisen on arvioitu muun muassa heikentävän julkisen talouden tilaa ja siten jopa vaarantavan hyvinvointiyhteiskunnan kestokykyä.

On totta, että suurten ikäluokkien myötä vanhusväestön määrä kasvaa ja tämä voidaan nähdä haasteena julkiselle taloudelle. Tuskinpa eläkeläisväestöä voi kuitenkaan syyttää siitä, että syntyvyys on alhaisella tasolla. Kyse on globaalista teollisuusmaiden ilmiöstä, johon hyvinvointiyhteiskuntamme joutuu varautumaan.

Tavoitteena tulee olla kaikenikäisille hyvä Suomi, mihin on turvallista perustaa perhe ja missä on mahdollisuus vanheta arvokkaasti.

Tilastojen mukaan Suomessa on yli 1,6 miljoonaa eläkeläistä.

Eläkeläiset ovat sekä ikänsä että eläkkeidenkin osalta heterogeeninen ryhmä. Ja toisin kuin työikäisillä, useimmilla eläkeläisistä ei ole mahdollisuutta lisätulojen hankintaan.

Niinpä eläkkeisiin ja sote-maksuihin tehtävillä indeksitarkistuksilla sekä asiakasmaksuilla on erityisen suuri merkitys eläkeläisille, unohtamatta verotuksen vaikutusta ostovoimaan.

Suomessa tehtiin 1990-luvulla useita isoja muutoksia eläkejärjestelmään. Vuoden 1993 uudistuksilla varauduttiin väestön vanhenemiseen ja eläkevarojen riittävyyteen. Tuolloin palkansaajat alkoivat osallistua työeläketurvan rahoittamiseen työeläkemaksulla.

Toinen merkittävä uudistus oli työeläkeindeksin laskutavan muutos, kun taitettu indeksi otettiin käyttöön vuonna 1996. Taitetussa indeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus on 20 prosenttia.

Historian valossa taitettu indeksi on vaikuttanut eläkkeisiin siten, että mitä pidempään on ollut eläkkeellä, sitä enemmän eläkkeen kehitys on erkaantunut yleisestä palkkakehityksestä. Työeläkeindeksi on noussut vuosina 1995– 2022 noin 57 prosenttia, ansiotasoindeksi samana aikana lähes 115 prosenttia. Reaalinen nousu palkoissa on ollut 38 prosenttia ja eläkkeissä noin yhden prosentin.

Oli sitten kysymys eläkkeestä tai palkkatyöstä, samasta bruttotulosta pitää välittömien verojen ja veroluontoisten maksujen jälkeen jäädä sama nettotulo. Tätä taustaa vasten hallituksen kehysriihessä tekemät esitykset eläkeläisten ja palkansaajien verotuksesta eivät ole keskenään loogisia. Luottamus kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun tulee palauttaa.

Kaikesta huolimatta aurinkoista kesää ja elämäniloa!

Kari Kantalainen
Puheenjohtaja
Kansallinen senioriliitto ry

Tämä artikkeli on julkaistu lehdessä 3/2025.

Piditkö artikkelista?