Arvon mekin ansaitsemme

Jaakko Juteinin jo yli 200 vuotta sitten kirjoittama runo “Arvon mekin ansaitsemme” on yllättävän ajankohtainen.

Se muistuttaa siitä, että suomalaisen hyvinvoinnin perusta on aina ollut ahkeruudessa, sitkeydessä ja yhteisen hyvän rakentamisessa. Se myös viestii työn arvosta. “Leipä kasvaa kyntäjälle, onni työnsä täyttäjälle.” Teksti kertoo, että hyvinvointi rakentuu sukupolvien yhteisestä ponnistelusta, ei itsestään.

Tänään Suomi tunnetaan maailmalla vakaana, turvallisena ja luotettavana hyvinvointivaltiona. Tuoreessa World Happiness -onnellisuusraportissa Suomi nousi maailman onnellisimmaksi maaksi jo yhdeksättä kertaa peräkkäin. Menestys kansainvälisessä mittauksessa kirkastaa Suomi-kuvaa maailmalla, mutta mistä raportti oikein kertoo ja miten sitä pitäisi tulkita?

Lähemmin tarkastellen se ei kerro hetkellisestä ilosta, vaan syvemmästä tyytyväisyydestä elämään yhteiskunnassa, missä arki toimii, palvelut ovat saavutettavissa ja yhteiskunta pysyy vakaana. Se on harvinainen etuoikeus, jota ei kaikkialla maailmassa tunneta.

/ "”Jokainen sukupolvi tarvitsee toisiaan.”" /

Vaikka yleensä vähättelemme kaikkea Suomen menestystä, voimme kyllä aidosti tuntea ylpeyttä onnellisuusraportin tuloksista. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että hyvinvointi ei ole syntynyt tyhjästä. Sen ovat rakentaneet ne sukupolvet, jotka nyt ovat eläkkeellä tai jo poistuneet keskuudestamme. Siis ihmiset, jotka ovat tehneet työnsä kunnialla, maksaneet veronsa, kasvattaneet lapsensa ja kantaneet vastuuta yhteisöistä vuosikymmenten ajan. Moni heistä tekee sitä edelleen: tukee läheisiään, toimii vapaaehtoisena, osallistuu järjestöihin ja pitää yhteiskunnan arjen liikkeessä.

Siksi on huolestuttavaa, jos julkisessa keskustelussa ikääntyneet nähdään vain kulueränä tai säästökohteena. Väestön ikääntyminen ei ole ongelma, vaan seuraus onnistuneesta yhteiskunnasta. Meidän ei tule luoda vastakkainasettelua sukupolvien välille, vaan vahvistaa keskinäistä arvostusta ja ymmärrystä. Jokainen sukupolvi tarvitsee toisiaan.

Ikäystävällinen Suomi syntyy siitä, että pidämme kiinni lupauksesta huolehtia toisistamme. Siis myös niistä, jotka ovat jo oman osansa hyvinvoinnin rakentamiseen tehneet. Heille se tarkoittaa toimivia palveluja, turvallista arkea ja sitä, että ikääntyneiden ääni kuuluu myös päätöksenteossa. Kun Suomea maailmalla kiitetään luottamuksesta, turvallisuudesta ja toimivasta demokratiasta, on hyvä muistaa, että nämä ovat juuri niiden sukupolvien työn tulosta, jotka nyt ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi.

Arvon me kaikki ansaitsemme, mutta erityisesti hyvinvointiyhteiskunnan perustan rakentaneille tulee suoda oikeus ikääntyä arvokkaasti ja turvallisesti maailman onnellisimmassa maassa.

Kari Kantalainen
Puheenjohtaja
Kansallinen Senioriliitto ry

Tämä artikkeli on julkaistu lehdessä 2/2026.

Piditkö artikkelista?