Olisiko nyt kakkukahvien aika? kysyy juhlissa esiintyvä muusikko, viihdyttäjä Aimo Kokkola 80-vuotissyntymäpäiväsankarilta Luopioisten vanhan kunnantalon yläkerran juhlasalissa. Ulkona on täydellinen kesäpäivä, syreenit kukkivat. Kakun päällä on mansikoita ja kermaa.
– No jos lauletaan vielä yksi laulu ja sitten, vastaa päivänsankarin vaimo.
– Jaaha, täällä ollaankin näköjään siinä pisteessä, että kun mieheltä kysyy, niin vaimo vastaa, Kokkola letkauttaa. Yleisöä naurattaa. Jäykästä tunnelmasta ei ole tietoakaan.
Kokkola on esiintynyt sadoissa vastaavissa tilaisuuksissa. Hän kertoo juttuja kuin stand up-koomikko, juontaa, laulaa ja säestää kitaralla. Yleisössä on usein ikääntyneempää väkeä.
– Sauva valitsee velhonsa, kuten Harry Potterissa sanotaan, Kokkola, 71, virnistää. Kokkolan yleisöitä naurattavat eletty elämä ja sen hullunkuriset käänteet. Ja tietenkin tilannekomiikka.
– Yksi hauska tilanne juuri siinä hetkessä vastaa kymmentä ulkoa opeteltua juttua, Kokkola sanoo.
Hauskuus ja huumori ovat Kokkolan mukaan oikeastaan meissä ihmisissä jo valmiina. Hän vain houkuttelee sitä esiin.
Huumorista on hyötyä.
MIELI ry:n erityisasiantuntija Jukka Valkosen mukaan monen asian pitää olla kohdallaan, jotta jokin asia koetaan humoristisena. Ensinnäkin tarvitaan ärsyke, havainto tai oivallus: Kokkola kysyi aviomieheltä, mutta vaimo vastasi. Sitten reaktio, emotionaalinen hilpeyden tila, oivalluksen tuottama kokemus ja lopulta jakaminen.
– Ihan keskeistä on, että saadaan toinen naurahtamaan, Valkonen sanoo.
Ja sen Kokkola tottavie teki.
Huumorilla on tutkitusti positiivisia fysiologisia terveysvaikutuksia: Sen on todettu laskevan pulssia ja verenpainetta ja parantavan kolesterolin laatua. Kaikki tämä yhdessä ehkäisee sydänsairauksia. Huumori myös vahvistaa immuniteettiä, heikentää allergiaoireita ja helpottaa jopa kivun kestämistä. Kansan sanonta ‘nauru pidentää ikää’ ei sen sijaan välttämättä pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan huumorintajuinen ihminen voi nimittäin suhtautua leppoisasti myös elintapoihin ja käyttää esimerkiksi enemmän alkoholia ja syödä ruokia, jotka nostavat kolesterolia.
Huumori vaikuttaa terveyteen paitsi suoraan, myös mutkan kautta.
– Toistemme jutuille nauraminen vahvistaa yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta. Vahvat sosiaaliset suhteet taas suojaavat meitä erilaisilta sairauksilta ja vahvistavat terveyttä, Jukka Valkonen sanoo. Huumorin luomat positiiviset tunnetilat rakentavat paitsi kehon, myös mielen terveyttä.
– Huumoria voi käyttää kuormittavissa elämäntilanteissa puskuroimaan stressiä ja purkamaan kuormaa, Valkonen sanoo.
Naurua tarvitaan läpi elämän.
Psykologian tohtori Paavo Kerkkänen, 72, vastaa puhelimeen kotonaan Liperissä, Pohjois-Karjalassa. Hän viettää jo ansaittuja eläkepäiviä, mutta on luvannut puhua huumorista – siihen hän työurallaan erikoistui. Työprojektit keskittyivät niin poliisien työpaikkahuumoriin kuin joulupukkihuumoriinkin.
Kerkkänen kertoo, että jo alle 4-vuotiailta lapsilta on tutkimuksissa löydetty 21 erilaista huumorin lajia. Näitä ovat esimerkiksi kutittaminen, hassut ilmeet, jahtaaminen, pilatemput ja villiäminen.
– Aikuisetkin kyllä tietävät ne, mutteivät ehkä ilkeä käyttää niitä. Vaikka olisihan se aika hauskaa, jos ryhdyttäisiiin eläkeläisten kahvitapaamisissakin villiämään: juostaisiin ympäriinsä ja kampattaisiin toisiamme, Kerkkänen sanoo ja nauraa makeasti.
Iän myötä huvitusten laatu muuttuu.
Ihminen kypsyy ja kasvaa: ensin tulee koululaishuumoria, sitten armeijahuumoria, lopulta työpaikka- ja parisuhdehuumoria. Tietyt huvittavuudet säilyvät vuodesta toiseen. Esimerkiksi kielletyt aiheet ja tabut sekä vahingonilo huvittavat kautta elämän.
– Pieru naurattaa aina, Kerkkänen virnistää. Tabuja löytyy myös seksistä, uskonnosta, rasismista, sovinismista ja politiikasta.
– Esimerkiksi Kekkosesta ei hänen elinaikanaan saanut vitsailla laisinkaan, mutta kun hän kuoli ja Neuvostoliitto romahti, alkoi ilveily. Näin tulee aikanaan käymään Stubbillekin, Kerkkänen sanoo.
Eläkeiässä tarinoidaan aiemmasta elämästä.
Toisaalta lapsenlapset tuovat arkeen uudenlaista iloa. Huumoria voi irrota myös pitkästä avioliitosta ja heikkenevästä terveydestä. Huvittunut asennoituminen auttaa hyväksymään elämässä jääväämättä tapahtuvia muutoksia: liikuntakyky voi heikentyä ja ihmissuhteet vähenevät, kun menetämme läheisiämme.
– Kaikki mikä vahvistaa liittymistä toisiin ihmisiin on siis erityisen tärkeää, MIELI ry:n Jukka Valkonen sanoo. Kun ikää tulee, huumori on ehkäpä tärkeämpää kuin koskaan.
Entä jos ei naurata?
Meillä kaikilla on myös niitä päiviä, joina ei paljon naurata.
– Yleensä mieli piristyy itsestään, kun jaksaa odotella pari päivää, lohduttaa Paavo Kerkkänen. Jos painavan olon taustalla on sairautta tai masennusta, juurisyy on hoidettava ensin pois. Sen jälkeen voi keskittyä oman huumorilihaksensa treenaamiseen ja pyrkiä näkemään asioiden veikeät puolet.
Sillä, minkälaisessa seurassa päiviään viettää, on suuri merkitys. Jos ympärillä jatkuvasti vain voivotellaan, on omaa tunnelmaa vaikeampi pitää korkealla.
– Ja jos suinkin mahdollista, valittamisesta ja kauhistelusta pitää yrittää luopua itsekin, Kerkkänen opastaa. Yksi hyvä konsti on olla katsomatta liikaa uutisia. Kerran kolmessa päivässä voi hyvin riittää.
MIELI ry:n Jukka Valkonen neuvoo altistamaan itseään tietoisesti hauskoille asioille: lue hauskaa kirjaa tai mene elokuviin tai teatteriin katsomaan komediaa. Jos olet oikein tosissaan, kokeile naurujoogaa.
– On vahva tieteellinen näyttö, että keinotekoinen nauraminen alkaa tuottaa samoja fysiologisia muutoksia ja terveysvaikutuksia kuin oikea nauru, Valkonen sanoo.
Yleensä naurujooga myös tempaisee mukaansa niin, että pian naurattaa oikeastikin…
Liika kiire on huumorin suuri vihollinen.
Siksi tahtia kannattaa pyrkiä rauhoittamaan. Paavo Kerkkäselle oman elämän tarkkailu ja havaintojen teko on loputon aarrearkku.
– Istahda kahvilan ikkunapöytään, tilaa kahvi ja herkkuja. Siinä kun katselee maaliman menoa, niin kyllä siinä rupeaa vähitellen väkisinkin huvittamaan, Kerkkänen sanoo.
Näin hän pyrkii tekemään itsekin aina kun mahdollista.
– Ravintoasioihin liittyen kuulee usein sanottavan, että olet sitä mitä syöt. Henkisellä ja huumoripuolella se toimii vähän samoin. Olet sitä, mitä kuulet ja katsot; kaikkea sitä, millä ruokit itseäsi. Se kaikki vaikuttaa, Paavo Kerkkänen sanoo.
