Sinistä salviaa, valkoista daaliaa ja vanhaa markettaa, tilanhoitaja Sari Mäkiranta luettelee Kultarannan alkavan kesän istutuksia. Puutarhan 5 000 kesäkukkaa kasvatetaan itse omista juurakoista, pistokkaista, siemenistä ja pikkutaimista.
Presidentin kesäasunnon puutarha avautui yleisölle viime kesänä mittavan kunnostuksen jälkeen. Alun perin puutarhan suunnittelivat Svante Olsson ja hänen poikansa Paul 1910-luvulla. Ajan ihanteiden mukaan osa puutarhasta on luonnollista metsäpuutarhaa. Kultarannan korkeimmalla kukkulalla kohoavan Graniittilinnan ympärillä huojuvat jopa 170 vuotta vanhat hongat. Punaisen graniittikiven lomassa kasvaa maksaruohoa ja muita kivikkolajeja.
Sen alla levittäytyy laaja muotopuutarha, jonka geometriset muodot, väripuutarhat ja uusklassiset pergolat olivat ajalle tyypillisiä. Veistokset ja vesiaihe ovat alkuperäisiä. Remontissa vesialtaaseen asennettiin robotti-imuri, joka nykyään huristelee laatat puhtaaksi.
Kultarannan puutarha on säilynyt liki alkuperäisessä muodossaan jo yli 110 vuoden ajan. Kaikki Kultarannan puutarhan veistokset ja vesiaiheet ovat alkuperäisiä ja yli 100 vuoden takaa. – Se tekee puutarhasta valtakunnallisesti ainutlaatuisen ja arvokkaan, sanoo tilanhoitaja Sari Mäkiranta.
Kultaranta rakennettiin alun perin kesähuvilaksi.
Rakennuttaja, maanviljelysneuvos Alfred Kordelin menehtyi pian huvilan valmistumisen jälkeen. Tila siirtyi valtiolle vuonna 1923.
Jo ensimmäinen presidentti Ståhlberg vietti kesiään Kultarannassa. Mannerheimin terveys ei kestänyt Kultarannassa majoittumista, ja sota-aikana Kultarannassa oli hiljaista muutenkin.
Sen jälkeen kukin asukas on nauttinut luonnosta omalla tavallaan: Paasikivi viihtyi, mutta toivoi auringonpaistetta, jolloin paikka oli hänen mielestään parhaimmillaan. Urho Kekkonen lenkkeili ja kalasti. Mauno Koivisto taas purjehti ja rakennutti Kultarantaan lentopallokentän, kun taas Tarja Halonen tunnetaan innokkaana puutarhanhoidon harrastajana. Hän kurvaili 50 hehtaarin tiluksilla myös valkoisella golf-autolla. Valtakunnan ensimmäiset kissat Rontti ja Miskakin viihtyivät puutarhassa. Heidän retkiään seurattiin kaulapantoihin asennettujen lähettimien avulla. Sauli Niinistö perheineen suuntasi elokuisina öinä ulos taskulamppuineen sammakoita ja rupikonnia tutkimaan. Nykyinen presidentti Alexander Stubb puolisoineen pääsi nauttimaan remontoidusta Kultarannasta viime kesänä, ja Instagram-päivitysten perusteella Kultarannassa ainakin pyöräiltiin.
/ "Kukka parvekkeella tai ikkunalaudalla voi auttaa elämässä moneen asiaan" /
Luonto on loputon lähde hyvinvointiin.
Professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että luonnon hyvinvointivaikutuksista on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kerätty vankka tieteellinen näyttö. Tyrväisen mukaan luonto hoitaa sekä kehoa että mieltä. Sillä on suora vaikutus useisiin kansantauteihimme, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen ja masennukseen. Hyötyjä syntyy jo puolessa tunnissa.
Samaa sanoo puutarhaympäristöihin keskittynyt tutkija Erja Rappe. Rappe on myös kokemusasiantuntija: hän kasvoi vanhempiensa puutarhatilalla ja pyöritti sitä pitkään itsekin.
– Niin, minähän suorastaan synnyin puutarhaan, hän nauraa puhelimessa.
Rappen mukaan tutkimuksissa on tieteellisesti todennettu ne vaikutukset, joista puutarhaharrastajat usein puhuvat: keho rauhoittuu, mieli lepää. On havaittu, että sekä akuutti että krooninen stressi ja hiljainen tulehdus helpottavat.
Puutarhassa puuhaillessa tulee oltua ulkona. Auringonvalo säätelee unirytmiä, laskee verenpainetta ja vaikuttaa d-vitamiinin eritykseen, joka taas on yhteydessä immuunipuolustukseen. Samalla tulee liikuttua kuin huomaamattaan, mistä saa roppakaupalla lisää terveyshyötyjä.
Puutarhassa askaroiminen on usein meditatiivista ja intuitiivista. Se ei vaadi älyllistä pähkäilyä vaan läsnäoloa. Samalla aistit aktivoituvat: näemme kauneutta ympärillämme, nuuhkimme tuoksuja ja kuulemme linnunlaulua. Ja vaikkei rikkaruohojen kitkeminen herkkua olisikaan, kun sitten lopulta näkee työnsä tulokset, saa pystyvyyden ja hallinnan tunteita ja syyn taputtaa itseään olkapäälle.
Kaiken lisäksi puutarhanhoidon harrastajat ovat usein sosiaalisia ihmisiä.
– Harrastuksesta saa paljon jutun juurta ja kasvien ympärillä on loputon määrä erilaisia kerhoja ja seuroja. Mukaan vaan, Erja Rappe kannustaa. Terveyshyötyjä ropisee: Sosiaaliset suhteet ehkäisevät stressiä, ahdistusta, masennusta ja korkeaa verenpainetta. Onpa sosiaalisuus yhdistetty pitkään ikäänkin.
Ja mikä parasta, terveyshyödyistä pääsee nauttimaan ilman kuokkimista ja huhkimistakin, sanovat sekä Liisa Tyrväinen että Erja Rappe. Jo luontomaisemien katselu ikkunasta tai viherkasvi ikkunalaudalla antaa positiivisia terveysvaikutuksia.
– Kukka parvekkeella tai ikkunalaudalla voi auttaa elämässä moneen asiaan, Erja Rappe sanoo.