Viime joulukuussa Euroopan komissio julkaisi strategian sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisestä, The Safe Hearts Plan. Sen mukaan rokotukset influenssaa, koronaa, RS-virusta, pneumokokkibakteeria sekä vyöruusua vastaan ovat tehokas tapa estää sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioita korkean riskin potilailla eli yli 65-vuotiailla sekä entuudestaan sydänsairailla.
– Tämä on merkittävä EU-tason tiedoksianto. Ymmärrys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä rokotteilla on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2024 Euroopan kardiologinen seura antoi samansuuntaisen suosituksen, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen kertoo.
Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Norja ovat edistäneet suosituksilla yli 65-vuotiaiden maksuttomia tai pienillä omavastuilla maksettavia rokotuksia.
– Suomen olisi hyvä seurata pohjoismaisia ja yleiseurooppalaisia linjauksia.
Ikääntyneet ovat erittäin rokotusmyönteisiä.
– En ole kohdannut rokotuskielteisiä ikääntyneitä. He ottavat rokotteet, jos tietävät, mitä hyötyä niistä on ja miten ne saisi mahdollisimman kätevästi, Ruotsalainen arvioi.
/ "”Yli 60 prosentilla yli 65-vuotiaista on kaksi tai useampia perussairauksia, jotka iän rinnalla lisäävät vakavaa sairastumisriskiä. ”" /
Apteekkien rokotusoikeutta hän pitää tervetulleena. Samalla kun hakee lääkkeitä, voi saada rokotuksen. Apteekkien rokotuspisteiden tarjoamat rokotukset ovat maksullisia, kuten yksityisten lääkäriasemien ja rokotusbussienkin.
– Ennen viime syksyä koronarokote oli maksuton kaikille yli 65-vuotiaille. Rokotuskattavuus oli 57 prosenttia. Nyt rokotuskattavuus on laskenut 40 prosenttiin, kun viime syksystä alkaen koronarokotteen saavat maksuttomana pelkän iän perusteella 75 vuotta täyttäneet, Ruotsalainen selittää.
– Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen tuoreen analyysin mukaan yli 65-vuotiaiden influenssa- ja koronarokotukset ehkäisevät selvästi sairaalahoitoa. Ideaali olisi, että korona- ja influenssarokotuskattavuus nousisi yli 75 prosenttiin. Sillä rokotekattavuudella päästäisiin vaikuttamaan yhä useamman vakavan taudin estämiseen ja vähentämään epidemian voimakkuutta.
Yli 65-vuotiaat eivät saa pneumokokki- ja RS-virusrokotteita iän perusteella maksuttomana. Rokotusohjelmassa pneumokokkirokotteen voi saada maksuttomana sairausperusteisesti (esimerkiksi astmaatikot tai keuhkoahtaumatautia sairastavat). RS-virusrokote on ollut markkinoilla vasta pari vuotta ja on toistaiseksi täysin omakustanteinen.
Eeva Ruotsalainen muistuttaa, että yli 65 vuoden ikä on jo yksinään itsenäinen riskitekijä vakavalle infektiolle. Yli 60 prosentilla yli 65-vuotiaista on kaksi tai useampia perussairauksia, jotka iän rinnalla lisäävät vakavaa sairastumisriskiä.
– Neljällä hengitystieinfektiolla (influenssa, korona, RS-virus ja pneumokokki) voi olla vakavia seuraamuksia, jos käy huono tuuri.
Ne voivat johtaa siihen, että ikäihminen joutuu sairaalahoitoon joko keuhkokuumeen tai verenmyrkytyksen vuoksi, saa sydän- tai aivoinfarktin tai menehtyy.
– Juuri sen vuoksi tärkeimpiä ikääntyneille ovat influenssa-, korona-, RS-virus- ja pneumokokkirokotukset.
Rokotusohjelman rokotteet rahoitetaan valtion budjetista. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat vuosien ajan olleet yleisin kuolinsyy Suomessa. Niiden riskin pienentäminen rokotteiden avulla toisi hyviä vaikutuksia yksilöiden lisäksi myös yhteiskunnalle. Sairauksien väheneminen voisi pienentää terveydenhuollon tautitaakkaa, vähen-tää päivystysten ja osastojen kuormitusta sekä pienentää osastojen epidemiariskiä. Samalla hyvinvointialueet pystyvät säästämään kustannuksissaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää kansalliseen rokotusohjelmaan vyöruusurokotetta, joka auttaa vyöruusun jälkeiseen hermokipuun, mutta johtaa harvoin kuolemaan.
– On havainnoivia tutkimuksia myös siitä, että influenssa-, pneumokokki- ja vyöruusurokotteella voitaisiin pienentää muistisairausriskiä. Tarvitaan vielä lisätutkimusta, mutta rokotteilla näyttäisi olevan ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Ruotsalainen toivoo, että tietoisuus sekä maksuttomista että omakustanteisista rokotteisista leviäisi nykyistä paremmin ikäihmisille ja heidän omaisilleen.
– Ikäihmisten kannattaa ehdottomasti ottaa vuosittain influenssa- ja koronarokotteet. Pneumokokkirokotteen tarvitsee ottaa vain kerran, sillä se antaa elinikäisen suojan. RS-virusrokote toistetaan 2–3 vuoden välein, Eeva Ruotsalainen kertoo.
