Uutisvirran vietävänä

Uutisia seurataan aamusta iltaan minuutti minuutilta. Medialukutaidon merkitys korostuu entisestään.

Muuntautuva, vastaa journalistiikan professori Laura Ahva Tampereen yliopistosta, kun häneltä kysyy, millainen on median tulevaisuus.

– Hyvä, kuuluu media-alan työnantajia edustavan Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin vasstaus samaan kysymykseen.

Molemmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että totuudellisia, olennaisista asioista kertovia uutisia tarvitaan jatkossakin. Se, millaiselta alustalta uutiset vastaanotetaan, muuttuu.

– Painettu lehti eli printti näyttelee tulevaisuudessa nykyistä pienempää osaa, mutta ei häviä. Paperilehtiä luetaan jatkossakin, Holmberg arvioi.

– Siirrytään yhä enemmän siihen, että uutisia seurataan päivän mittaan koko ajan. Ei lueta vain lehteä aamulla ja katsota iltauutisia tv:stä vaan ollaan uutisvirrassa mukana aamusta iltaan, Ahva visioi.

Luottamus, luottamus, luottamus.

Journalistiikan professori Laura Ahva sanoo sen olevan kaiken a ja o. Journalismin on oltava sellaista, että vastaanottaja voi luottaa siihen. Ellei luottamusta ole, saavat huuhaa ja salaliittoteoriat vettä myllyynsä.

– Kaupalliset paineet syövät journalismin luottamusta. Kun mediatalojen on tehtävä tulosta, syntyy lehdissä ja sähköisellä puolella klikkiotsikoita ja ylilyöntejä. Lukijoita ja katsojia tavoitellaan välillä arveluttavin menetelmin.

– Tekoälyllä tuotetaan sisältöjä yhä enemmän, ja sekin syö luottamusta. Samoin tempoileva poliittinen kulttuuri, jossa leiriydytään erilaisten ajatussuuntausten taakse.

Sosiaalinen media – Facebook, Instagram ja sen sellaiset – saa yhä suuremman merkityksen. Erityisesti nuoret hankkivat tietonsa usein somesta sen sijaan että seuraisivat perinteisesti toimitettua mediaa. Tämä on Ahvan mielestä ongelma.

– Somessa voi olla journalismia, mutta siellä voi olla myös paljon muuta, jopa täysin harhaanjohtavaa ja valheellista sisältöä. Näiden erottaminen ei aina ole helppoa.

Professorin mielestä medialukutaito, josta paljon puhutaan, on aivan oikeasti entistä tärkeämpää. Täytyisi osata erottaa vakava, luotettava journalismi mainoksista ja erilaisesta huuhaasta. Se ei aina ole helppoa.

Ahva sanoo tilaavansa yhä painettua lehteä, koska haluaa lukea rapisevaa lehteä aamiaispöydässään.

– On se sentään eri fiilis lukea painomustetta kuin räplätä ruutua!

– Mutta painetun lehden tilaushinnat ovat nousseet – ja nousevat varmaan jatkossa yhä korkeammalle. Painetusta lehdestä on valitettavasti tulossa luksustuote.

Nykyajan ihmistä uhkaa Ahvan mukaan entistä useammin ”uutisuupumus”. Se syntyy, kun ihmisen on omasta mielestään koko ajan pysyttävä ajan tasalla. Ilmiötä ruokkii se, että maailmassa tapahtuu dramaattisia asioita, joita moni haluaa seurata minuutti minuutilta. Enää ei riitä, että katsotaan illalla tv:stä, mitä tänään on tapahtunut tai luetaan tämän päivän sattumukset huomisen lehdestä.

Journalismin digitalisoituminen on ollut iso muutos, jossa kaikki eivät ole pysyneet mukana.

– En ihmettele, jos ikääntyneet eivät tahdo pysyä digitalisoitumisessa mukana kun itsekään en aina siihen tunnu pystyväni, professori huokaisee.

Perinteiset mediat eivät katoa.

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg on vakuuttunut siitä, että sosiaalinen media ei koskaan syrjäytä perinteistä journalismia. Siis sellaista, jota vastaanotetaan painetuista lehdistä, radiosta, televisiosta ja nykyisin yhä enemmän myös verkosta.

– Uutiset printin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja, Holmberg siteeraa tunnettua sanontaa.

– Tosin printtimedia muuttuu. Entistä harvempi lehti ilmestyy seitsemänä päivänä viikossa. Jotkut lehdet kuolevat, mutta moni pysyy.

Holmbergin mukaan painettujen lehtien tilausmäärät ovat karkeasti ottaen puolittuneet siitä, mitä ne olivat vielä muutama vuosikymmen sitten. Digitaalisen julkaisemisen kautta lehtien lukijamäärät ovat kuitenkin kasvaneet.

– Silti sanomalehtien tuloista 70 prosenttia tulee yhä painetusta lehdestä. Mainostajat eivät vielä ole oikein löytäneet lehtien digiversioita. Sen sijaan mainostajat ovat aktiivisia sosiaalisen median alustoilla. Google ja Facebook saavat valtavasti mainostuloja.

Holmberg iloitsee siitä, että kuluttajat ovat – nihkeän alun jälkeen – alkaneet maksaa lehtien digitilauksista entistä aktiivisemmin. Joillakin lehdillä digitilauksia on jo yhtä paljon tai enemmän kuin paperilehtien tilauksia. Sen sijaan paikallislehdillä paperilehden tilauksia on yhä selvästi enemmän.

Medialiiton toimitusjohtaja on samaa mieltä kuin journalistiikan professorikin: luotettavan tiedon merkitys on korostunut ja korostuu entisestään.

– Somessa julkaistaan mitä sattuu, siellä on informaatiovaikuttamista ja aivan valheellistakin materiaalia. Feikkisivut on usein taitavasti tehty. Jokainen voi siellä julkaista suurin piirtein mitä haluaa, ja vastuu luetusta siirtyy lukijalle.

Työnsä puolesta Holmberg seuraa tarkasti mediatalojen taloudellista menestystä. Hän on havainnut, että pienten ja keskisuurten mediatalojen tulokset ovat heikentyneet, mutta monet suuret yritykset ovat menestyneet mukavasti.

– Yleisesti ottaen journalismin tuottaminen ei ole yhtä kannattavaa kuin parikymmentä vuotta sitten.