Televisiotuottaja, toimittaja, matkanjohtaja ja luennoitsija Folke West on kiertänyt maapallon ympäri ja vieraillut monessa eksoottisessa paikassa. Hänen aivan ensimmäinen ulkomaanmatkansa suuntautui monelle suomalaiselle tuttuun kohteeseen.
– Kehtaako tätä edes kertoa… Ensimmäisen ulkomaanmatkani tein silloisen vaimoni kanssa Teneriffalle. Valitsimme sen, koska se tuntui kivalta – ja olihan se kiva, West sanoo.
Jo ensimmäisellä Teneriffan-matkallaan West löysi oman tapansa matkailla.
– Huomasin Teneriffalla, että lomaillessa on kaksi tyyliä: yksi keskittyy palmuihin ja rantoihin, toinen lisää siihen luonnon, kulttuurin ja historian. Minä syvennyin paikalliseen kulttuuriin ja historiaan. Halusin tietää niistä enemmän kuin matkaesitteissä kerrottiin.
Historiasta West on ollut kiinnostunut lapsesta alkaen. Kotona oli äidin hankkima, 24-osainen Carl Grimbergin Kansojen historia -kirjasarja, joka oli kovassa käytössä. Koulussa innostuksen historiaan ja matkailuun sytytti oppikoulun historianopettaja, Runeberg nimeltään.
– Tämä Runeberg otti fiksulla tavalla uskonnon mukaan historian opetukseen. Hän esitteli meille Zeuksen, Afroditen, Dionysoksen ja muut. Kaikilla näillä Kreikan jumalilla on omat tehtävänsä, ja heissä on eri ammattien edustajia. Runeberg kertoi elävästi jumaliin liittyviä dramaattisia kertomuksia. Myöhemmin halusin päästä itse näkemään paikat, joista tarinoissa kerrottiin. Kreikan mytologia on hyvin rikas – ei ole sattumaa, että olemme tehneet ohjelman 14:stä Kreikan saaresta.
Historia on ollut vahvasti läsnä myös monissa muissa Westin ohjelmissa. Kaikkiaan hän on tehnyt uransa aikana yli 370 matkailuohjelmaa. Erityisesti historiallisesta vinkkelistä mieleen ovat jääneet esimerkiksi Efesos, Olympos, Sparta ja Troija.
Kuuba on Folke Westille tärkeä.
Kiinnostus Kuubaan syntyi jo lapsena, erikoisella tavalla.
Helsingin Vuosaaressa kasvanut West kävi oppikoulua Gymnasiet Lärkanissa Mikonkadulla. Linja-automatka kodin ja koulun välillä kesti 40 minuuttia.
– Ensimmäisenä oppikouluvuonna tunnit olivat kahdeksasta kahteentoista, mutta ensimmäinen Vuosaaren-bussi lähti keskustasta vasta kello 14. Minun piti joka päivä tappaa aikaa kaksi tuntia. Alussa se vietettiin Stockmannin leluosastolla, leikimme siellä kavereiden kanssa. Muiden vanhemmat olivat hyvin toimeentulevia, tunnettuja Stockmannin asiakkaita, ja he saivat vähän vapaaoikeuksia. Tuunsin itseni vähän ulkopuoliseksi, koska olin vain normaali ”vesterinen” muiden joukossa.
Westin isä keksi pojalleen puuhaa bussin odottelun ajaksi.
– Isä rakasti historiaa ja seurasi aktiivisesti myös ajankohtaisia tapahtumia. Hän luki sekä Hesaria, Husista että Nya Presseniä. Muut lehdet tulivat postiluukkuun, mutta Nya Pressen oli iltapäivälehti. Sain kunniatehtävän hankkia päivän lehti isälle.
Erään koulupäivän jälkeen nuori West huomasi jo kaukaa lehdenmyyntikojuun ripustetun lööpin. Siinä luki suurin kirjaimin: ”Klockan klämtat för Castro.” Lööppi julkaistiin, kun Yhdysvallat oli hyökännyt Kuuban etelärannikolle Sikojenlahteen.
West meni kotiin ja vei lehden terassilla keinutuolissa odottaneelle isälleen.
– Kysyin, että ”Pappa hej, kuka tämä Fidel Castro oikein on? Mitä hän on tehnyt, kun kellot soivat hänelle?” Yleensä kellot soivat hätätilan julistuksena.
Isä vastasi, että se on iso kysymys, mutta kuvaili Castroa moderniksi Robin Hoodiksi, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille.
/ "Haluaisin kiertää suomalaisia vanhainkoteja ja esitellä matkaohjelmiani." /
Pikkuhiljaa maailma avartui.
Kierrettyään Välimeren rannikon West alkoi 70-luvun alussa haaveilla Karibiasta. Hän sai tietää, että pieni ruotsalainen matkatoimisto oli alkanut järjestään lentoja Kuubaan.
Pian Kuubasta tuli Westille kiehtova matkakohde, myöhemmin myös pitkäaikainen kotimaa. Kuubasta löytyi myös vaimo: kokki ja tanssija Lene Marbel Benavides.
West on perehtynyt Kuubaan ja sen kulttuuriin perinpohjaisesti ja jakanut tietouttaan myös muille. Hän on toiminut oppaana yli 150:llä Kuubaan suuntautuvalla matkalla. Eikä Fidel Castrokaan ole unohtunut. Westin ohjaama Castrosta kertova dokumentti Nuori Fidel, sai ensi-iltansa Havannan filmifestivaaleilla vuonna 2003.
Tänä vuonna West on opastanut Kuubassa vain pienryhmiä.
– Mielestäni 4–8 matkustajan kimppa on sopiva yksikkö matkailun kannalta. Silloin matka ei rasita kohdemaata eivätkä matkailijat kuluta valtavasti sellaisia tarvikkeita, joita Kuuba tarvitsee omilleen. Minulta voi myös kysellä vinkkejä Kuuban-matkoille, autan omatoimimatkailijoita veloituksetta.
Turismin aiheuttamista ongelmista puhutaan paljon, mutta West näkee matkailussa myös paljon hyvää. – Oikeaoppisesti hoidettuna matkailu on monien maiden väestölle fantastinen tulonlähde. Se työllistää ja samalla mahdollistaa eri kansallisuuksien kohtaamiset.
Pitkän linjan matkailutoimittaja peräänkuuluttaa myös matkailun vastuullisuutta. Kontrollia ja sääntelyä tarvitaan, ja luontoa pitää kohdella varovasti.
Nyt West asuu Lapissa.
Kuubasta katsottuna se on melkein vastakkaisella puolella maapalloa.
Lappikin on Westille tuttu paikka jo vuosikymmenten takaa. Ensimmäistä kertaa hän päätyi sinne tv-ohjelman kautta. 1990-luvun alussa West oli mukana tekemässä Lumiletkanimistä tv-sarjaa, jota kuvattiin Lapin hiihtokeskuksissa. Ohjelmissa oli haastattelujen lisäksi lasketteluasiaa ja viihteellinen osuus.
– Menossa oli mukana aikansa suosikkiduo CatCat eli sisarukset Virpi ja Katja Kätkä. Keksin pyytää Kätkän tytöt ohjelmaan mukaan, koska he ovat Lapista kotoisin. Meillä oli hauskoja kilpailuja, joissa toimittaja Markus Wiklund ja minä olimme yksi joukkue ja Kätkän tytöt toinen. En tosiaan ollut ennen ohjelman tekoa käynytkään Lapissa. Innostuin siitä tietenkin suuresti.
Nykyisin Westin ja hänen puolisonsa koti löytyy Leviltä, Könkään kylästä. Tärkein syy pohjoiseen muuttamiseen oli Westin terveys.
– Minä olen torjunut syövän, ja yritän parhaillaan päästä sinuiksi sydäntautini kanssa. Sen vuoksi päätimme vaimoni kanssa muuttaa rauhallisempaan ympäristöön. Tärkeä syy oli myös Tonttulan Elämyskylän omistajalta, Päivikki Palosaarelta, tullut kutsu.
Eläkeläisenäkin Westillä riittää virtaa.
Hän ei malta olla tekemättä mitään. West työskentelee Tonttulan Elämyskylässä, harrastaa lampaiden hoitoa ja tarttuu tarvittaessa vaikka lumilapioon.
– Leville tulee viikoittain ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin matkustaneet minun kanssani. Heidän kanssaan on hauskaa rupatella. Sydäntäni lämmittää, kun ihmiset tunnistavat ja tulevat juttelemaan.
Historia kiehtoo Westiä edelleen. Hänellä on parhaillaan tekeillä tv-ohjelma Könkään kylän historiasta. Dokumentti Naapurina matkailu julkaistaan vuoden vaihteessa.
– Kerron kylän historiasta 1600-luvulta alkaen. Dokumenttia varten on haastateltu noin 30 ihmistä, sekä tavallisia ihmisiä että eri alojen erikoistutkijoita.
Erityisesti saamelaisväestön vaiheet kiinnostavat Westiä. – Minua harmittaa, että Lapissa saamelaisten osuus väestöstä on niin pieni. Köngäs sai alkunsa 1400-luvulla, jolloin ensimmäiset saamelaiset tulivat sinne. Kyläläiset toivat mukanansa porot ja elättivät itsensä poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. Sittemmin alkoi tulla suomalaisia heimoja, jotka työnsivät saamelaiset yhä korkeammalle pohjoiseen, West kertoo.
West sanoo, että vaikka ikää on tullut, on urakka vielä kesken ja työ jatkuu niin kauan kuin terveys sallii. Yksi erityinen haave hänellä vielä on.
– Haluaisin kiertää suomalaisia vanhainkoteja esittelemässä matkaohjelmiani. Katselijat voisivat valita suosikkinsa viidenkymmenen ohjelman listalta. Kenties he haluaisivat muistella tuttuja paikkoja tai kokeilla uutta, jännittävää kohdetta turvallisesti ruudun kautta. Oli miten oli – tervetuloa kyytiin!
